Pikainen katsaus rotuun - kultainennoutaja

Kultainennoutaja on maailmanlaajuisesti yksi suosituimmista koiraroduista. Myös Suomessa se on vuosittaisilla rekisteröintimäärillä mitattuna kolmen suurimman rodun joukossa. Kuitenkin vain pieni osa kultaisistanoutajista on aktiivisessa jalostuskäytössä ja tämän vuoksi rodun parissa on herännyt kiinnostus sen monimuotoisuuden kartoittamista kohtaan. Pelkkä sukutauluihin perustuva todennäköisyyslaskelma eli sukusiitoskerroin ei välttämättä kerro rodun perimän tilanteesta. Tarkemman kuvan saa hyödyntämällä geenitietoa.

Rodun tilanne

Perimänlaajuisesti mitatun tiedon mukaan kultaisennoutajan monimuotoisuusasteen mediaani on tällä hetkellä 25,4 % eli alla olevassa kuvaajassa sinivalkoisen pallon kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että testatut koirat ovat eriperintäisiä (perineet erilaisen geenimuodon isältään ja emältään) keskimäärin 25,4 % testatuista perimän kohdista. Rodun sisällä monimuotoisuusaste vaihtelee välillä 22,6 % - 31,6 %.

Rodun monimuotoisuuskuvaajassa (sininen viiva) näkyy kaksi erillistä huippua. Perimän eroavaisuuksista kertovan kuvaajan (alla) antamaa tietoa hyödyntämällä voidaan todeta, että nämä kaksi erillistä huippua heijastavat rodun kahta eri kasvatuslinjaa, näyttely- ja käyttölinjaa. Korkeampi huippu kuvastaa pääosaa kannasta, pienemmän huipun muodostavat käyttölinjaiset koirat. Käyttölinjaisten koirien perimä näyttäisi siis olevan monimuotoisempi kuin valtapopulaation koirien.

Eroavaisuuksista kertova kuvaaja esittää rodun populaatiorakenteen. Siinä on verrattu yksilöiden perimän eroavaisuuksia toisiinsa: mitä samankaltaisemmat perimät, sitä lähempänä koirat ovat toisiaan kuvaajassa.

Tässä kuvaajassa käyttölinjaiset koirat ovat enemmän erillään toisistaan kuin näyttelylinjaiset eli niiden perimät eroavat toisistaan enemmän.

Kultainennoutaja ja perinnölliset sairaudet

MyDogDNA kartoittaa myös suuren joukon koirilla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia. Alla olevassa listassa on lueteltu testipaneelin myötä kultaisistanoutajista testatut rodussa tunnetut perinnölliset sairaudet ja niiden esiintyvyys tämänhetkisen otannan osalta (prosentteina testatuista rodun yksilöistä).

SAIRAUS YLEISYYS RODUSSA
K​ultaisennoutajan etenevä verkkokalvon surkastuma (GR_PRA 1) 15,83 %
Dystrofinen eidermolysis bullosa 1,44 %
Duchennen lihasdystrofia 0 %

MyDogDNA-testipaneeliin on sisällytetty useita perinnöllisiä sairauksia. On kuitenkin muistettava, että koirilla tunnetaan yli 600 perinnöllistä sairautta ja vain n. 150 näistä voidaan tällä hetkellä testata yksittäisillä geenitesteillä. Monimuotoisuuden seuranta on avainasemassa, kun pyritään ehkäisemään perinnöllisten sairauksien esiintymistä rodussa. Se on samalla myös lähestulkoon ainoa ase taistelussa vakavia monigeenisiä sairauksia vastaan.

Yhteenveto

Kultaistennoutajien perimänlaajuinen monimuotoisuus on keskimäärin hieman heikompi kuin kaikilla tähän asti testatuilla koirilla. Populaation vahvuutena on kuitenkin vaihtelu rodun sisällä. Rotu on selkeästi jakautunut kahteen linjaan, jotka eroavat geneettisesti toisistaan. Eriperimäisten koirien tunnistaminen on mahdollista modernien DNA-testien ja bioinformatiikan avulla. Käyttämällä jalostukseen mahdollisimman eriperimäisiä koiria, voidaan ylläpitää tai jopa parantaa yksilöiden monimuotoisuutta tulevaisuudessa. Monimuotoisuuden suunnitelmallisella kehittämisellä tavoitellaan rodulle pitkäaikaisia hyötyjä. Suunnitelmallisen jalostuksen hyödyt ovat kuitenkin välittömiä: Jo yhden eriperintäisen uroksen tuominen jalostukseen lisää rodun heterogeenisyyttä. Koko rodun tasolla muutos voi olla hyvinkin nopeaa, jos käytössä on useita erilaisia jalostusyksilöitä.